Joskus viistoista vuotiaana mulla oli massun kanssa vahan haikkaa, ja sillon laakari sen kummemin tutkimatta paatyi laktoosi-intoleranssiin. "Ole kaksi viikkoa kayttamatta maitotuotteita ja katso auttaako se." Auttoihan se. ja talta pohjalta ma en sitten enaa sen jalkeen ole syonyt suklaata, kaikkia juustoja, jogurtteja ja maitoa. Muutama vuos sitten piti kayttaa hylamaitoa, joka on aivan kammottavaa. Nythan suurin osa tuotteista kermaviileista ja maidosta lahtien on laktoosittomia, eli en oo jaany paljosta paitsi.

Enpa!

Kaks viikkoa sitten laakari lahetti mut verikokeisiin, koska toi laktoosi-intoleranssi oli aikanaan diagnosoitu niin huonoin perustein. Kyseinen vaivahan voidaan nykaan todeta verikokeella. Ja se tulos on taysin virheeton. Ja mun tulos oli negatiivinen.

Mm. Sillai. Okei. Ensin mua alko vaan raivostuttamaan, etta ma en oo 7 vuoteen voinu nauttia erinaisista ruuista. Eniten ehka harmitti se vuosi Ranskassa, jollon kiltisti jatin valiin lattet ja konvehdit ja ties mitka piirakat. Nojoo. Eilen ma en laittanu viela suuhuni mitaan laktoosista. Tuntuu oudolta luopua siita noin vaan. Ma voinkin syoda mita vaan. Mita vaan ma on himoinnut 7 vuotta mista ei oo tullut viela laktoositonta versiota. Emma edes tajunnut mita kaikkea olin niin ikavoinyt ennenkun tanaan kaupassa. Kavin kaupassa ostaa mustikkakeittoa. Ja siina hyllyn vieressa oli jaatelotiski. Jaateloa!!

Ostin Kingiksen. Ma saan syoda sen! Ma ostin kanssa suklaapatukan, Fazerin sinista. Siina hyllyss oli vaikka mita, suklaanappirulla, minttusuklaata, Maraboun Daim-suklaata. Ma hymyilin kun aalio. Maitohyllyn ohi, ma saan syoda Bulgarian jogurttia! Tuli mieleen kesa, tzatziki ja nachot ja juustokastike. Jouluna ma saan syoda hyvia konvehteja, ei tarvitse narppia niita kahta kolmea konvehtia ja vetaa heti peraan laktoositabletteja. Oon ihan ilonen. Oon maki ollu tyhma. Ois aikasemminkin voinu toki tutkia etta oliks se diagnoosi oikein. Mutta eipa toi ole mun elamaa haitannut. Mutta kieltamatta nautin kun saan kesalla syoda Magnum-jaatelon. Aaaah…